Edustimme oikeudessa työntekijää, joka haastoi entisen työnantajansa oikeuteen, jossa kysymyksessä oli takaisinottovelvollisuden laiminlyönti. Voitimme tapauksen käräjäoikeudessa eikä työnantaja enää valittanut hovioikeuteen, joten käräjäoikeuden tuomio sai lainvoiman, ja työntekijä ansaitsemansa korvaukset.

Kävimme asiassa sovintoneuvotteluita, ja pyrimme kovasti sovintoon, sillä oli ilmeisestä, että työnantajalle oli käynyt vahinko tilanteessa, eikä työntekijän takaisinottovelvollisuuden laiminlyönti ollut tahallinen teko työnantajalta. Valitettavasti sovintoneuvottelut eivät johtaneet sovintoon, ja jouduimme haastamaan työnantajan oikeuteen, jossa voitimme asian.

Kyseessä oli siis tilanne, jossa työantaja oli irtisanonut työntekijän YT-neuvotteluiden (nykyisin muutosneuvottelut) tuloksena. Muutama kuukausi irtisanomisen jälkeen, työantaja tarvitsi samantasoista työntekijää toiseen toimipisteeseen, jonka työpaikkailmoituksen työnantaja julkaisi. Tätä työpaikka ei kuitenkaan tarjottu päämiehellemme, joka otti vielä oma-aloitteisti yhteyttä työantajaan ja kysyi, onko työpaikka vielä saatavilla.

Takaisinottovelvollisuuden laiminlyönti

Työntekijän takaisinottovelvollisuus tarkoittaa sitä, että mikäli työntekijä irtisanotaan esim. YT-neuvottelujen (nykyään muutosneuvottelujen) perusteella, tulee työnantajan tarjota kyseistä paikkaa edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Yhteystietomme: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L6P6

Alla on tuomio tapauksesta:

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS	TUOMIO	22/35131
6. osasto   Käräjätuomari	Annettu kansliassa   31.8.2022	L 20/49293

Kantaja X, X

c/o Lakiasiaintoimisto HP & HP Oy

Vastaaja                       X Oy

Asia                             Työsuhdetta koskeva riita

Vireille                                  15.10.2020

SELOSTUS ASIASTA

Kanne

Vaatimukset                  X X vaatii ensisijaisesti, että X X Oy velvoitetaan suorittamaan työsopimuslain 6 luvun 6 §:n takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä

-vuoden 2019 osalta x euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2019 lukien,

-vuoden 2020 osalta x euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2020 lukien ja

-vuoden 2021 osalta x euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2021 lukien.

X X vaatii toissijaisesti, että X X Oy velvoitetaan suorittamaan työsopimuslain 6 luvun 6 §:n takaisinottovelvollisuuden

laiminlyönnistä

-vuoden 2019 osalta x euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2019 lukien,

-vuoden 2020 osalta x euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2020 lukien ja

-vuoden 2021 osalta x euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2021 lukien.

Lisäksi X X Oy on velvoitettava korvaamaan Xn oikeudenkäyntikulut x korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet          

X X Oy (jäljempänä myös vastaaja) on laiminlyönyt työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisen takaisinottovelvollisuutensa Xn (jäljempänä myös kantaja) osalta. Kantaja on työskennellyt X X Oy:ssä / X X Oy:ssä vuodesta 2015 alkaen.

X X Oy:n liiketoiminta on ostettu vastaajan toimesta keväällä 2019, jolloin kantaja on siirtynyt vastaajan palvelukseen vanhana työntekijänä. Vastaaja on 9.7.2019 irtisanonut kantajan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Kantaja on työllistynyt 21.1.2021.

Vastaaja on 18.8.2019 ilmoittanut myyntipäällikön avoimesta työpaikasta, joka on sijainnut vastaajan x-myymälässä. Kantaja, joka on ollut työtön työnhakija, on tehnyt aikaisemmin samaa tai samankaltaista työtä kuin työpaikkailmoituksessa. Kantajan tehtäviin on X x Oy:ssä kuulunut 12/2016 jälkeen esimerkiksi vaihtoautojen hinnoittelu ja vaihtoautovarastojen hallinta sekä vaihtoauto-osaston esimiehen tehtävät. Kantaja on suorittanut vaihtoautomyynnin provisiolaskennan 11/2018 asti. Vaihtoautopäällikön tehtävä on perustettu helmikuussa 2017. Tähän saakka tehtävää on hoitanut kantaja. Kantaja on virallisesti hinnoittelut vaihtoautoja päivittäin 1.4.2019 liikkeen luovuttamiseen saakka, minkä jälkeen tätä työtä on jatkettu X kehotuksesta. Lisäksi kantaja on suorittanut eksklusiivisen myyntipäällikön koulutuksen tammikuussa 2018. Kantaja on vastannut vaihtoautojen markkinoinnista tekemällä ilmoituksia digi-ja printtimedioihin. Kantaja on laatinut vaihtoautopainotteisia uutiskirjeitä ja suunnitellut vaihtoautoja koskevia kampanjoita 1.4.2019 saakka.

Titteli työpaikassa on ollut myyntipäällikkö.

Kantaja on työskennellessään uusien autojen myyntipäällikkönä toiminut tosiasiassa myös vaihtoautopäällikkönä. X on ollut pätevä haettavana olleeseen tehtävään työkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella, mutta hänelle ei ole kuitenkaan tarjottu tätä työpaikkaa vaan tehtävään on valittu ulkopuolinen työntekijä. Vastaajalla on ollut kantajan työsuhteen päättyessä 9.8.2019 tiedossaan Xn uuden liikkeen

aloitus 1.9.2019 ja kysymyksessä olevan liikkeen työvoiman tarve.

Kantajalle on tarjottu vastaajan toimesta muun muassa palveluneuvojan / työnjohtajan ja huollon mekaanikon paikkaa Kuopiosta. Kantajalla ei ole ollut osaamista tai koulutusta tehtävään eikä se ole liittynyt miltään osin autojen myyntiin. Kantaja ei ole tiennyt haettavana olleesta työpaikasta.

Kantaja on tienannut xeuroa vuonna 2018, jolloin keskipalkka on ollut x euroa kuukaudessa. Kantaja on tienannut palkkaa ja saanut YTK:n päivärahaa vuonna 2019 yhteensä x euroa ja vuonna 2020 yhteensä x euroa. Vuonna 2021 kantaja on saanut päivärahaa x euroa. Kantajan vuoden 2019 kuukausipalkka on ollut keskiarvoltaan x euroa sisältäen X Herttoniemestä saatua palkkaa ja X X Oy:ltä saatua palkkaa. Kantajan vuosien 2019-2021 keskipalkkana on pidettävä laskennallista keskiarvoa eli x euroa.

Kantajan vaatimus perustuu ensisijaisesti siihen, että hänen palkkansa olisi pitänyt olla x euroa kuukaudessa (12 x x euroa = 7x euroa). Keskiarvopalkalla kantajan vaatimus on x euroa (x euroa-x euroa) vuoden 2019 osalta, x euroa (x euroa-x euroa) vuoden 2020 osalta

ja x euroa vuoden 2021 osalta (1 kk, x euroa-x euroa). Toissijaisesti kantajan vaatimus perustuu X X Oy:ltä saatuun palkan keskiarvoon, joka on ollut x euroa.

Kantajan palkan olisi pitänyt olla x euroa kuukaudessa (12 x x euroa = x euroa). Tällä keskiarvopalkalla kantajan vaatimus on x euroa vuoden 2019 osalta, x euroa vuoden 2020 osalta ja xeuroa vuoden 2021 osalta. X ei ole myötävaikuttanut vahingon määrään ja on ollut aktiivinen työnhaussa.

Mikäli kantaja häviää asian, tulee osapuolten joka tapauksessa pitää oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a §:n perusteella oikeudenkäyntikulut vahinkonaan, koska oikeudenkäyntiin on ollut perusteltu syy.

Vastaus

Vaatimukset                  X X Oy on vaatinut, että kanne hylätään. Lisäksi X on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut x eurolla (ei alv) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet                      X Oy:n uuden autotalon vaihtoautojen myyntipäällikön työtehtävä ei ole ollut työsopimuslain 6 luvun 6 §:n tarkoittamalla tavalla sama tai samankaltainen työtehtävä, jossa kantaja on aikaisemmin työskennellyt. Kantaja on aikaisemmin työskennellyt uusien

autojen myyntipäällikkönä x toimipisteessä, jossa on työskennellyt kaksi myyntipäällikköä vaihtoauto-osastolla. Nimikkeet ja tehtäväjaot ovat myös vastanneet tosiasiallista toimenkuvaa. Uuden Xn toimipisteen vaihtoautojen myyntipäällikön työn keskeinen

osaaminen on koostunut koko vaihtoautomarkkinan ja sen toiminnan hallitsemisesta, hankinnoista ja vaihtoautohinnoittelun osaamisesta kaikilla automerkeillä. Tehtävää ei ole konkreettisesti tarjottu kantajalle, mutta kantajan työkokemus ja työhistoria vaihtoautojen parissa ei ole ollut riittävä työtehtävään eikä vastaajalla ole ollut velvollisuutta tarjota käytettyjen autojen myyntipäällikön työtä kantajalle.

Vastaajalle on selvinnyt elokuun 2019 puolivälissä x Oy:ltä siirtyvän henkilökunnan analysoinnissa, ettei X:stä siirtyvässä henkilökunnassa ollut päällikkötason tehtävän edellyttämää

vaihtoauto-osaamista. Syyskuun alussa 2019 Xseen avatun uuden auto-toimipisteen avaaminen tuli nopealla aikataululla, kun X Oy:n  kanssa heinäkuun alussa tehdylle liiketoimintakaupalle saatiin elokuun lopussa Kilpailu- ja kuluttajaviraston täytäntöönpanolupa.

Vaihtoautopäällikön tehtävää haettiin nopeassa aikataulussa muun ohella Helsingin sanomien ilmoituksessa sunnuntaina 18.8.2019.

Hakuaika päättyi 1.9.2019 ja tehtävään valittiin vaihtoautoihin erikoistunut hyvän kielitaidon omaava henkilö. Kantaja ei hakenut paikkaa, vaikka ei ole uskottavaa, että kantaja ei olisi tiennyt tehtävästä.

Kantajalle tarjottiin YT-menettelyn yhteydessä automyyjän tehtäviä, mutta hän kieltäytyi niistä. Vastaaja ei ole toiminut työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti tahallisesti tai huolimattomasti. Vaatimusta on pidettävä vaaditun korvausmäärän osalta perusteettomana. Vastaajan käsityksen mukaan X on työllistynyt syyskuusta 2020 lukien. Sikäli kuin oikeus joutuu asiaa määrällisesti harkitsemaan, määrä tulisi laskea toissijaisen vaatimuksen perusteella, kuitenkin niin, että määrässä on huomioitava Xn itse myötävaikuttaneen vaatimaansa vahinkoon jättämällä hakematta kaikkea mahdollista saatavilla olevaa työtä tai esittämällä työtä hakiessaan ylisuuria palkkavaatimuksia.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajan kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajan henkilötodistelu

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Arvioinnin lähtökohdat ja riitakysymykset

Asiassa on kysymys siitä, onko X tehnyt aikaisemmin työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisia samoja tai samankaltaisia tehtäviä. Osapuolilla on riitaa Xn aikaisempien työtehtävien sisällöstä ja kelpoisuudesta X X Oy:n Xn toimipisteen myyntipäällikön tehtävään. Osapuolilla on lisäksi riitaa vahingonkorvauksen määrästä.

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Ratkaisevaa on tehtävien laatu eivätkä pelkät nimikkeet. Vaikka tehtävillä olisi sama nimike, se ei tarkoita, että tehtävät olisivat samat. Sama työ on työsopimuksen tarkoittaman työntekovelvoitteen mukaista työtä. Samankaltainen työ muistuttaa useissa kohdin työntekijän aikaisempia työtehtäviä, mutta ei ole enää työsopimuksessa nimenomaisesti sovittua työtä. Ratkaisevaa on toimien tosiasiallinen sisältö, mutta työn ei tarvitse olla täysin samaa. Vaikka lähestymiskulma on avoimen toimen ilmoitetut sisältövaatimukset, työnantaja voi silti aina myös täsmentää vaatimuksia myöhemmin. Edellytyksenä työn tarjoamiselle yhtäältä on, että työntekijällä on sellainen ammattitaito, koulutus ja työkokemus, että hänenlaisensa työntekijän voitaisiin olettaa tulevan valituksi kyseiseen työhön, jos muita työnhakijoita ei olisi (Koskinen ym., Työoikeus, 2018, s. 1433-1434).

Tehtävien huomattava palkkaero voi kokonaisarviossa viitata siihen, että kysymyksessä olevat työt eivät ole samankaltaisia, vaikka yksin palkan perusteella päätelmiä ei voida tehdä. Merkitystä harkinnassa on sillä, voidaanko henkilön perustellusti olettaa kykenevän suoriutumaan tarjolla olevasta tehtävästä ja olettaa tulevan valituksi, jos muita työnhakijoita ei olisi. Se, että palkattu ulkopuolinen työntekijä osoittautuu pätevämmäksi kuin takaisinottovelvollisuuden piirissä ollut työntekijä, ei muuta  arviointia. Takaisinottovelvollisuuden piirissä olevalta työntekijältä voidaan edellyttää vain tehtävän edellyttämien minimiedellytysten

täyttämistä. Todistustaakan työn erilaisuudesta tai muuttuneesta sisällöstä kantaa työnantaja (Koskinen ym., Työoikeus, 2018, s. 1433-1434 sekä Turun hovioikeus S 07/250, Helsingin hovioikeus S 06/2962 ja Itä-Suomen hovioikeus S 15/737).

Kertomukset

X on kertonut suorittaneensa automyyjän perustutkinnon, joka tähtäsi suoraan automyyjäksi. Jäännösarvon laskeminen autolle tarkoittaa sen laskemista, millä auto ollaan valmiita ostamaan pois leasingin jälkeen. Kun auto ostetaan, sovitaan millä arvolla auto ostetaan tietyn ajanjakson jälkeen. Tämä vastaa vaihtoauton hinnoittelua. X aloitti alalla vuonna 2000 autoasentajana. X on kertonut työskennelleensä automyyjänä X Oy:n, X X Oy:n ja X Oy:n palveluksessa. Myyjänä X huolehti liikkeestä ja vaihtoautojen teknisestä arvioinnista. X arvioi auton ja sen hinnan myyntipäällikön kanssa. X teki aluksi teknistä arviointia ja osallistui hinnoitteluun yhdessä vaihtoautopäällikön kanssa, minkä jälkeen hän alkoi myymään sivussa sekä uusia että vanhoja autoja, jolloin myyjän ura alkoi. Vaihtoauton tullessa liikkeeseen katsotaan tiedot ns. vis-järjestelmästä ja sen jälkeen katsotaan tekninen toimivuus sekä lopulta hinta. Sisään tuleva auto pitää hinnoitella oikein.

X:n Konalan myymälä oli iso ja siellä oli yli 300 vaihtoautoa. Uusien autojen osuus oli pieni. Tähän myymälään tuli paljon leasingpalautuksia, mikä korosti oikean jäännösarvon laskemista, jotta toiminta oli kannattavaa. X Oy:n palveluksessa X oli 9,5 vuotta ja tämän työn aikana X myi noin 1.000 autoa. Kyseessä oli suuri määrä, koska kaikki autot eivät käyneet kaupaksi. Talon läpi meni noin 2.000 vaihtoautoa vuodessa. Metroautossa vaihtoautojen hinnoittelu meni siten, että myyjä katsoi tiedot, minkä jälkeen katsottiin auton kuntoa ja hintaa. Tämän jälkeen myyjät menivät vaihtoautojen myyntipäällikön luokse vahvistamaan auton hinnan.

X siirtyi X:n jälkeen Xn palvelukseen automyyjäksi. Tehtäviin kuului yritysmyynnin käynnistäminen, koska liike oli avattu vuotta aikaisemmin. Lisäksi X myi perinteiseen tapaan autoja.

Yritysten osalta meni joskus isoja määriä autoja, jopa 100 kappaletta. Yritysten osalta tehtiin sopimuksia, millä hinnalla autot oltiin valmiita ostamaan takaisin. Liikkeeseen ostettiin autoja käytettynä yrityksiltä ja kuluttajilta. Esimiehen siirryttyä uusiin tehtäviin, ylennettiin X Xssa myyntipäälliköksi. Tehtävänkuva oli laaja. Xn vastuulla oli koko automyynnin henkilöstö sekä uusien ja vanhojen autojen tavoitteiden täyttyminen. Vastuulla oli myös vanhojen autojen varasto. Liikevaihto oli noin 20 miljoonaa euroa. X oli se, jonka luokse tultiin vaihtoauton kortin kanssa ja hinnoittelu tehtiin. Tämä vaati osaamista. X oli lopulta se, joka päätti vaihtoauton hinnoittelun.

Hinnoittelun osalta käytettiin järjestelmiä, mutta piti olla myös osaamista markkinoista. Haettu kate oli vaihtoautojen osalta noin 6 prosenttia.

Haasteena oli se, että hinnoittelu piti tehdä jopa yhdeksän kuukauden päähän. Vis-järjestelmä laskee autoliikkeiden myynneistä keskiarvon autolle. Varusteluettelo tulee automaattisesti, mutta auton kilometrit tulee syöttää. Toki myös huoltohistoria vaikuttaa. Järjestelmässä ei ole vaurioita. Ne tulee huomioida ostohinnassa. Puutteet varusteissa laskevat hintaa ja hyvät varusteet taas nostavat. Xssa oli noudatettu Xn-tapaohjetta uuden asiakkaan tullessa liikkeeseen.

Useat automerkit eivät ole olleet ongelma, koska useat automerkit olivat tulleet tutuksi. X tiesi varastonkierron eli miten sen kiertoa mitataan. Suunnitelmana oli, että autot kiertävät nopeasti, jolloin myös pääomat kiertävät. Auton maahantuojalla oli muistaakseen sääntö, että 500 kappaleen myynnin ylittyessä tuli olla erikseen myyntipäällikkö. Auton osalta tuli tieto erillisestä vaihtoautojen myyntipäälliköstä, mitä ennen X hoiti tehtävää. X olisi kyennyt hoitamaan tehtävää. Kaikki kohdat kysymyksessä olevassa työpaikkailmoituksessa täsmäsivät Xn osaamiseen. X sai tiedon työpaikasta X:ltä, mutta X huomasi haun olevan kiinni. X soitti työpaikasta, mutta se oli jo täytetty. X:n puolelta ei kysytty lainkaan osaamista tai työkokemusta. Irtisanomisen jälkeen X halusi päästä autokauppaan töihin, koska hän oli ollut koko ajan alalla. Työnhaku meni hyvin, kun paikkoja tuli auki, mutta haut menivät ns. jäihin koronatilanteen vuoksi. Yt-menettelyn aikana Xlle oli tarjottu automyyjän tehtävää, mutta tarjottu palkka oli huono, minkä vuoksi asia jäi siihen. Xn käsityksen mukaan vaihtoautovastaava on myyntipäällikön oikea käsi, eikä tehtävään liity hinnoitteluvastuuta.

Tarjotun myyjän tehtävän pohjapalkka oli 1.000 euroa, mutta X tiesi kyllä, että sen päälle tuli provisio. Linkedinissä on mainittu vain uudet autot, koska kysymys on työpaikkojen osalta markkinointivälineestä.

X vastasi myyntipäällikkönä Autosta ja vaihtoautoista. Loppuvaiheessa oli erikseen kaksi vaihtoautopäällikköä.

Palkkatodistusten erilliskorvauksissa oli kyse provisioista ja asiakastyytyväisyysbonuksista. X teki itse myös vaihtoauto-ostoja. Lisätyöstä maksetut bonukset olivat nimenomaan myyntipäällikön toimeenkuvasta.

X on kertonut toimineensa Xsella Auto-automerkin johtajana. X:ssä on myynnissä useita automerkkejä. Uusien autojen ja vanhojen autojen puolet vaativat erikoistumista. Tuloksenteon kannalta vanhojen autojen jälkimarkkinointi on tullut tärkeämmäksi.

Painetta on tullut monesta suunnasta, esim Kamuxin ja Sakan suunnalta. Ammattimainen tekeminen ja ostotoiminta on korostunut. X:n Xn liikkeen tehtävän taustalla oli liiketoimintakauppa. Xseen ei siirtynyt kaupassa vaihtoauto-ihmisiä. Tehtävään haettiin myyntipäällikköä, jolla olisi vahvaa osaamista ostotoiminnasta ja vaihtoautotoiminnasta, koska toiminta piti käynnistää ja oli kiire saada tulosta ja liikevaihtoa. X:n uuden Xn liikkeen oli tarkoitus erikoistua Autoan ja myynnin tavoitteena oli yli 1.000 autoa eli kyse oli mittavasta toimipisteestä. Vaihtoautojen myyntipäällikkö vastasi

Auto-liikkeessä jokaisen auton ostosta ja hinnoittelusta. Uusien autojen ja vaihtoautojen yksiköillä oli erilliset budjetit. Kun Xn liikkeen toiminta oli saatu käynnistettyä, Xn liikkeen liikevaihto oli vuosina 2020-2021 35.000.000-40.000.000 euroa. Vaihtoauto-osastolla oli töissä 4 henkilöä. Vaihtoautojen myyntipäällikön rekrytointitarve ilmeni vasta syksyllä 2019. Myyntijohtajan tarve ei ollut vielä keväällä 2019 tiedossa.

Hakijoina oli hyvin vähän henkilöitä, joilla oli vaadittu osaaminen vaativaan ja tulosvastuulliseen tehtävään. Xilla oli työkokemusta vaihtoautovastaavan tehtävästä 1,5 vuotta X:ltä ja vaihtoautojen myyntipäällikön tehtävästä 2,5 vuotta Länsiautolta eli 4 vuoden kokemus. X siis tiesi, mitä tehtävä vaatii. Xin osaaminen selvitettiin. Tilanne oli ollut liiketoiminnan osalta haastava.

Pitkästä urastaan huolimatta X ei muista vastaavaa tilannetta olleen X:llä. Xn myyntipäällikön työpaikasta oli ilmoitettu omissa kanavissa, Helsingin sanomissa ja Linkedinissä.

X toimi aikaisemmin Länsiautolla vaihtoautojen myyntipäällikkönä ja Xsella vaihtoautovastaavana. Xn tehtävää ei tarjottu Xlle. Käytännössä X kävi kaikki irtisanotut läpi ja tarjosi työtehtävää Herttoniemessä työskennelleelle X:lle, mutta X ei ollut halukas ottamaan tehtävää vastaan.

Tehtävää ei tarjottu X:lle, koska X:n kokemus oli uusien autojen toiminnon vetämisestä. X koki, ettei X:lla ollut vaihtoautokokemusta, jolla Xn toiminnot olisi saatu nopeasti käyntiin. X ei tuntenut X:ta hyvin, mutta kysyi X:sta maahantuojilta. X:n henkilöstöstä ei käyty syvempää keskustelua X:n kanssa.

Xlle oli tarjottu Yt-menettelyssä automyyjän paikkaa Herttoniemestä, mutta varmaankin palkkaus oli esteenä. Xlle oli tarjottu pohjapalkkaa (1.000-1.500 euroa) lisättynä provisiolla. Keskimäärin hyvä myyjä voi saada 4.000-5.000 euroa, yleensä 3.500 euroa. Ei ole tavatonta, että muutosten vuoksi johtaja jatkaa automyyjän tehtävässä. X tiesi Xn olleen automyyjä ja päällikkö ja sen, että Xn tekeminen kohdistui nimenomaan uusiin Auto-autoihin. X kävi Helkaman edustajan kanssa keskustelua ja sai sitä kautta kuvan Xn tekemisestä. Xsen suhtautuminen irtisanottuihin on ollut tarkkaa.

Hyvin erilaisia tehtäviä ei tarjota. Xlla oli erikoinen järjestely. Oli kaksi vaihtoautopäällikköä ja liiketoimintakaupan jälkeen jatkettiin yhdellä vaihtoautopäälliköllä. X ei muistaakseen hakenut Xn tehtävää, mutta on mahdollista, että X oli soitettu tehtävän täyttämisen jälkeen. Xisen käsityksen mukaan oli selkeää, että Herttoniemen henkilöt olivat titteliensä mukaisissa tehtävissä. Vaihtoautojen osalta muiden automerkkien tuntemus vaatii paljon tietämystä eli täytyy tietää aika paljon. Sisäänosto on myös tärkeä tekijä. Xn liikkeessä myytiin uusia autoja noin 1000 kappaletta ja vaihtoautot olivat noin samaa luokkaa vuodessa. Ulkoa ostettujen autojen eli ostotoimien osuus oli noin 1/3. Vaihtoautovarasto oli Xn liikkeen osalta 60-100 autoa.

Vaihtoautopäällikkö käyttää hinnoittelussa kokemusta ja järjestelmiä. Täytyy olla vahva kokemus siitä, mikä tavara vetää varastossa.

Xsella oli osto-osastolla ostopäällikkö ja 3 henkilöä erikseen ostamassa autoja sisään kotimaasta ja ulkomailta. Xn osalta muodostui uusien autojen maahantuojien tietojen perusteella käsitys, että Xn osaaminen olisi kapea vaihtoautojen osalta.

X on kertonut olleensa samaan aikaa töissä Xn kanssa Xlla. X työskenteli itse Coaching managerina. Lisäksi hän toimi Xn kanssa projektitehtävissä. X oli esimies. X ei ollut Xn esimies. X oli monipuolinen myyntipäällikkö, joka vastasi uusista Auto-autoista. X vastasi myyntisuunnittelusta, omasta myynnistä, vaihtoautoarvioinnista, jäännösarvoista ja teki yhteistyötä vaihtoauto-osaston kanssa. X osallistui usein vaihtoautojen prosesseihin ja tältä kysyttiin usein vaihtoautojen hintaa. X tiesi Xn myös seuraavan varastokiertoa. X teki vaihtoautopäällikkö Virtasen poissaollessa vaihtoautomarkkinointia. X olisi voinut toimia vaihtoautopäällikkönä. X oli toiminut ennen myyjänä ja tehnyt itsenäistä hinnoittelua. X tiesi, mihin vaihtoauto-osasto pyrkii tavoitteiden osalta. X teki leasingautoihin liittyvää laskentaa ja jäännösarvolaskentaa. Laurikaisen näkemyksen mukaan X pärjäsi hyvin ja kappalemäärät olivat kovia. Kun X myytiin Xselle, ei sen jälkeen pidetty henkilökohtaisia aloitushaastatteluja. Osaamiseen liittyvää kartoitusta ei siis tapahtunut.

X ei ole varma, mutta vaihtoautojen osalta ei ole maksettu uusien autojen päälliköille provisiota. X huomasi, että Xn Xselle haettiin myyntipäällikköä. Sitä ihmeteltiin, miksi paikkaa ei tarjottu Xlle. Liiketoimintakaupan jälkeen toinen vaihtoautopäällikkö irtisanottiin.

X on kertonut, että X teki Xlla aloittaessaan automyyntiä ja asiakashankintaa. X suoriutui tuolloin äärimmäisen hyvin tehden töitä ammattitaitoisesti. X oli myyjänä vaihtoautojen kanssa tekemisissä. X yleni myyntipäälliköksi. Vastuulla oli vaihtoautot ja uudet autot. X vastasi koko automyynnin henkilöstöstä. X  vastasi vaihtoautoista, kunnes tehtävään palkattiin nimenomainen vaihtoautopäällikkö, mutta myös sen jälkeen. X oli tietoinen vaihtoautovarastosta ja sen kierrosta. X olisi voinut milloin vain  siirtyä hoitamaan vaihtoautopäällikön tehtäviä. Vuonna 2018 myytiin 900 autoa. Muistaakseen vuoden 2018 osalta ei päästy maahantuojan tavoitteeseen, mutta suoritus oli kuitenkin hyvä. X ei ole tiennyt, saiko X provisiota vaihtoautoista. Xlla oli Xin ja Auton autojen puolella vaihtoautopäälliköt erikseen. X ei ole tiennyt, milloin X sai tietää kysymyksessä olevasta työpaikasta.

Yrityskaupan jälkeen ei käyty henkilöhaastatteluja Xsen toimesta, eikä Seppäsen osaamista selvitetty.

X on kertonut toimineensa Xn toimitusjohtajana. X teki aluksi yritysmyyntiä. Autokaupassa vaihtoauto on läsnä joka kaupassa jollakin

tavalla. Yritysmyynnissä on keskeistä hankkia asiakkaita. Auto oli uusi automerkki liikkeelle. X palkattiin hänen Auto-kokemuksensa vuoksi. X sai ylennyksen Xn myyntipäällikön vaihdettua työpaikkaa. Xlla oli kaksi brändiä, Auto ja X. Auton maahantuoja vaati, että liikkeellä tulee olla myyntipäällikkö. X nimitettiin Auton osalta myyntipäälliköksi. Xn tehtäviin kuului päivittäisten kauppojen läpikäyminen. Lisäksi työhön kuului oma myynti. Myyntipäällikön tehtäviin kuului käydä kaupat läpi ja arvioida  vaihtoauton hinta. Vaihtoautopuolella ei ollut omaa myyntipäällikköä.

X hoiti tehtävää varmaan puoli vuotta, mutta volyymi kasvoi niin suureksi, että molempien merkkien vaihtoautoille palkattiin myyntipäällikkö. Xsta tuli uusien autojen päällikkö.

X suoriutui myyntipäällikkönä hyvin. X oli vastuussa allaan olleista myyjistä. Xn tuli huolehtia maahantuojien tavoitteiden täyttymisestä. Vaihtoautomyyjien provisiolaskenta kuului tehtäviin. Kun tarjous tehtiin, oli myyntipäälliköllä suuri rooli, että kauppa saatiin oikein. Mikäli X oli poissa, oli Xlla oikeus tehdä hyväksyntä.

Viikoittain oli palaveri, jossa käytiin läpi varastotilanne. X teki hetken aikaa vaihtoautopäällikön työtä, mutta ainakin Xn mallissa X olisi voinut siirtyä tekemään vaihtoautopäällikön tehtäviä. X X palkattiin, koska volyymit olivat niin suuria, ettei X olisi selvinnyt yksin. Muistaakseen Auto-brändin vaatimus oli, että piti olla puhdas myyntipäällikkö. X osallistui yhdessä ryhmän kanssa autojen jäännösarvojen laskentaan, mutta varsinaisen sopimuksen allekirjoitti X toimitusjohtajana. Tyypillinen laskenta oli 36 kuukauden päähän.

Xn muistikuvan mukaan yrityskaupan jälkeen työntekijöistä toimitettiin lista, jossa oli työtehtävät. X soitti muistaakseen ja kysyi Xsta. Vaihtoautojen ja uusien autojen myyntipäälliköillä oli Xssa samanlainen palkkaus. Vaihtoautopäällikölle kuului hinnoittelu, varaston kierto ja auton tarkastaminen esim. varusteiden osalta. Ns.

vis-järjestelmän merkitys on vaihdellut ajankohdan mukaan, mutta tuntuma hinnoitteluun on tärkeää. Kertasuorituksia oli maksettu myyntipäällikkölisänä. Kaikki tiesivät toistensa palkan. Myyntipäälliköt saivat muutaman tonnin lisänä tehdyn myynnin pohjalle.

Xn palkkojen osalta sovittu-kohta (K15) on tarkoittanut sitä, että on kompensoitu huonoja katteita. Palkoissa ei ole vaihtoautoja mukana.

Palkka muodostui pohjapalkasta, 2000 euron myyntipäällikkölisästä ja palkan sovitusta osasta. X X tuli Auto-puolen vaihtoautojen myyntipäälliköksi. X tuli X- vaihtoautojen myyntipäälliköksi. Kaksi vaihtoautojen myyntipäällikköä ei ole normaalia, mutta Auton maahantuoja vaati kuitenkin tällaisen rakenteen.

Yrityskaupan jälkeen oli vain yksi vaihtoautopäällikkö, mutta toki myös X poistui talosta. Ennen liiketoimintakauppaa annettiin jokaisen työntekijän osalta tieto positiosta, palkkauksesta ja siitä, miten työntekijä oli osallistunut koulutuksiin.

Auton myyntitavoite oli 1.000 kappaletta vuodessa. Xin osalta

päädyttiin parhaimmillaan noin 900 kappaleeseen vuodessa. Xn liikevaihto oli vuosina 2018-2019 noin 50 miljoonaa euroa vuodessa (ns. murrettu tilikausi). Hyvä automyyjä myy noin 20 autoa kuukaudessa onnistumisprosentin ollessa noin 20 prosenttia kaupoissa.

Auto-merkkisten autojen osalta 7/10 kaupoista on ollut mukana vaihtoauto. Xn tehtäviin kuului ostaa vaihtoautoja ulkopuolelta.

X on kertonut, että hän tuli Xan vaihtoautopäälliköksi ja että tätä ennen X hoiti tehtävää. Xn osaaminen oli ammattitaitoista vaihtoautojen osalta. X osallistui vaihtoautojen hinnoitteluun, myös Virtasen töissä aloittamisen jälkeen. X tuurasi Virtasta hänen poissaollessaan. Vaihtoautopäällikön tehtäviin kuului hinnoittelu ja varastonkierto sekä tuottavuuden varmistaminen. X oli tietoinen vaihtoautojen varastonkierrosta, myös Virtasen tehtävässä aloittamisen jälkeen. Xlla olisi ollut valmius ryhtyä vaihtoautopäälliköksi, koska X oli toiminut pitkään autoalalla erilaisissa tehtävissä myyjästä päällikkötehtäviin.

X jäi töihin samalla työnkuvalla vaihtoautopäällikkönä Xsen ostettua Xn. X ei osallistunut Xsella tuontiautojen ostamiseen vaan ostoryhmä vastasi tuontiautojen ostoista. Ryhmässä oli tuolloin ostopäällikkö ja kaksi ostajaa. Autokauppojen osalta automyyjä katsoo vaihtoauton ja tuo päällikölle tiedot autosta ja mahdollisista vaurioista. Auton tiedot syötetään vis-järjestelmään, joka antaa auton tarkemmat tiedot. Hinta määräytyy muun muassa gtx:n avulla siten, että gtx ehdottaa tiettyä hintaa, mutta ammattitaito antaa toisen kulman.

Nämä yhdessä määrittävät hinnan. Gtx ehdottaa muun muassa kiertopäivän autojen osalta. Jokaista automerkkiä ei tarvitse tuntea läpikotaisin.

X ei osaa tarkemmin kertoa ns. vaihtoautovastaavan työtehtävien sisällöstä. X lopetti Xsen palveluksessa heinäkuussa 2020 eli hän oli Xsella vuoden liiketoimintakaupan jälkeen. Virtasella ei ollut provisiopalkkaa vaan kiinteä palkka vaihtoautopäällikkönä. Palkat eivät olleet kaikkien tiedossa. Xsen aikaan toinen vaihtoautojen päällikkö X irtisanottiin. X ei osaa sanoa, tarjottiinko Xlle jotakin muuta paikkaa Xsella. X selvisi yksin vaihtoautopäällikön tehtävistä, mutta X-merkki siirtyi pois liikkeestä Xsen ostettua toiminnot, mikä vähensi työtä. Xlla oli hyvät suhteet leasingyhtiöihin ja X osti leasingverkoston kautta autoja.

X on kertonut, että hän tuli Xn palvelukseen aluksi harjoitteluun ja aloitti vuoden 2018 alussa vakituisena automyyjänä. Esimiehenä toimi X, joka oli ammattitaitoinen ja osaava. Xn päätoiminen tehtävä oli myydä uusia autoja, mutta sittemmin hän myi myös käytettyjä autoja ja tuurasi vaihtoautomyyjiä. Kaikki autot olivat samassa liiketilassa, uudet ja käytetyt. Uusien autojen myyjä osallistui vanhojen autojen osalta myyntiin siten, että myyjän piti esim. käydä kuvaamassa autoa ja lisätä se sovellukseen. Kun kyse oli vaikeasta kaupasta, se käytiin päällikön kanssa läpi ja päällikkö totesi myyjälle,

mitä tehdään. X oli hinnoitteluvastuussa vaihtoautojen osalta vaihtoautopäälliköiden lisäksi. Xssa oli kolme esimiestä, jotka hinnoittelivat vaihtoautoja sen mukaan mitä ehtivät. Xn käsityksen mukaan X oli pätevä hinnoittelemaan vaihtoautoja. Xlla oli hyvä kokemus vaihtoautomyynnistä eli hän tiesi varastot ja autojen myyntiajat ja varastokierron. X tiesi hyvin eri automerkkien tyyppivikoja. X olisi ehdottomasti voinut siirtyä suoraan hoitamaan vaihtoautopäällikön tehtäviä. Viikkopalavereissa X ohjeisti myymään tiettyjä autoja pois varastosta. Xsen toimesta ei pidetty alkukeskustelua. Xn osalta ei tehty kartoitusta osaamisesta.

X on kertonut Xn palkanneen hänet Xan ja X oli myös hänen esimiehensä. Toikkasen tehtäviin kuului uusien autojen myynti ja hän oli merkkivastaava. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuului myymälän hoitaminen. Uusien autojen myyjä osallistui vanhojen autojen myyntiprosessiin siten, että auton kunto tarkistettiin. Uuden auton myyjä osallistui hinnoitteluun siten, että myyjä katsoi itse vaihtoauton hintaa.

Mikäli varsinaista vaihtoautojen päällikköä ei näkynyt, hinnoittelun hoiti X. Xlla oli viimeinen sana hinnoittelussa eli X päätti loppujen lopuksi hinnan. Kun X oli aloittanut Xlla, niin talossa oli jo ollut oma vaihtoautopäällikkö. Koska vaihtoautopäällikköä ei koskaan saanut kiinni, niin vaihtoautojen hinnoittelu hoidettiin usein Xn kautta. X hoiti vaihtoautojen hinnoittelua päivittäin. X oli pätevä vaihtoautojen hinnoittelussa. X ei tiedä, oliko X tietoinen vaihtoautoavarastosta ja sen koosta.

Vaihtoauton hinnoittelu toimii siten, että auto syötetään järjestelmään. Tietoja verrataan esim. markkinaan ja mahdollisiin vaurioihin. X meni auton tietojen kanssa käymään Xn luona. Hän teki taustatyön valmiiksi ja hinta katsottiin Xn kanssa loppuun. X olisi varmasti voinut toimia vaihtoautopäällikkönä. Xsen osalta pidettiin alkuinfo yrityskaupan jälkeen. Lisäksi oli lyhyt keskustelu, mutta X ei muista keskustelun sisältöä tarkemmin.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

X X Oy on ostanut X X Oy:ltä Helsingin Herttoniemessä sijaitsevat liiketoiminnot, joihin on kuulunut Auto- ja X-merkkiset autot. X on siirtynyt liiketoimintakaupan jälkeen vanhana työntekijänä vastaajalle. Asiassa on riidatonta, että X on 9.7.2019 irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Lisäksi asiassa on riidatonta, että vastaaja on 18.8.2019 ilmoittanut Helsingin sanomissa vaihtoautojen myyntipäällikön avoimesta tehtävästä, joka on sijainnut vastaajan Xn Auto-myymälässä. Riidatonta on myös se, että työtä ei ole tarjottu tuolloin työttömänä työnhakijana olleelle Xlle.

Helsingin sanomien 18.8.2019 ilmoituksesta (K5 ja V1) ilmenee, että vastaaja on hakenut vaihtoauto-osastolle myyntipäällikköä. Tehtäviin on haettu aktiivista ja myyntihenkistä tuloksentekijää myyntitiimin vetäjäksi.

Myyntipäällikön on ilmoitettu vastaavan asetettujen tavoitteiden mukaisesti vaihtoautojen myynnistä. Tehtävään on haettu autoalalla kannuksensa hankkinutta tulos- ja menestyshakuista sekä määrätietoista henkilöä, joka on sparraaja ja myynnintekijä. Muun ohella ajantasaisia IT-taitoja ja hyviä vuorovaikutustaitoja on arvostettu.

Ilmoituksessa ei ole määritelty tämän tarkempia edellytyksiä työtehtävän osalta. Tältä osin X on kertonut, että tehtävään on haettu henkilöä, jolla on vahva osaaminen vaihtoautoista ja kyky selvitä vaativista tavoitteista. Xisen mukaan kysymys on ollut vaativasta tehtävästä, etenkin liikkeen ulkopuolelta tapahtuvan ostotoiminnan osalta. Xisen kertomaa on pidettävä uskottavana ottaen huomioon, että Xsen uuden Xn toimipisteen liikevaihto on vuoden 2020 osalta ollut 35.000.000-40.000.000 euroa ja että vaihtoautot ovat olleet matalaan katteeseen perustuvalla alalla tärkeitä uuden liikkeen tuloksen kannalta.

X on työskennellyt myyntipäällikkönä X Herttoniemen liikkeessä, jonka liikevaihto on ollut Xn mukaan noin 50.000.000 euroa vuosina 2018-2019 (murrettu tilikausi). Liikkeessä on ollut kaksi automerkkiä, Auto ja X. Auton myyntitavoite on ollut 1.000 kappaletta vuotta kohden. Xisen mukaan Xsen Xn liikkeen liikevaihto on vuoden 2020 osalta ollut 35.000.000-40.000.000 euroa. Xsen Xn liikkeessä, joka on erikoistunut Auto-merkkiin, on myyty uusia autoja noin 1000 kappaletta vuodessa ja vaihtoautot ovat olleet samaa luokkaa. Xsen Xn liikkeen myyntipäällikön tehtävät ovat siten liittyneet toimintaan, jonka kokoluokka on vastannut autojen volyymin ja vuosittaisen liikevaihdon osalta X Herttoniemen liikkeen toimintaa.

X on kertomansa mukaan käynyt irtisanotut henkilöt läpi ja soittaneensa uusien autojen maahantuojien edustajille ja kysynyt Xsta. X on kertonut saaneensa tätä kautta käsityksen, että Xn osaaminen olisi kapea vaihtoautojen osalta. Maahantuojien edustajilla ei ole kuitenkaan välttämättä ollut tietoa Xn liikkeessä vaihtoautojen osalta tekemistä työtehtävistä. Xisen mukaan Xn toimitusjohtajana toimineen Xn kanssa ei lisäksi ole käyty syvempää keskustelua Xn henkilöstöstä. Kukaan asiassa kuulluista henkilöistä  ei ole myöskään kertonut, että Xn henkilöstön osalta olisi toimitettu henkilöstökartoitusta liiketoimintakaupan jälkeen. Nämä seikat ovat käräjäoikeuden arvion mukaan vaikuttaneet osaltaan siihen, että Xn työtehtävät eivät ole tulleet kaikilta osin huomioiduksi, koska X X Oy:lle on toimitettu vain lista, jonka mukaan Xn titteli on ollut X Herttoniemen liikkeessä uusien autojen myyntipäällikkö.

X on toiminut Xn Herttoniemen liikkeessä uusien Auto-autojen myyntipäällikkönä. Lisäksi X on ilmoittanut Linkedin-profiilissaan vuosien 2005-2015 osalta hänen työtehtäviensä koostuneen uusien autojen myynnistä (V2). Edellä todetuin tavoin ratkaisevana on kuitenkin pidettävä työtehtävien nimikkeiden sijasta työtehtävien laatua ja tosiasiallista sisältöä. Edellytyksenä työn tarjoamiselle on se, että työntekijällä on sellainen ammattitaito, koulutus ja työkokemus, että

työntekijän voitaisiin olettaa suoriutua työtehtävästä ja tulevan valituksi kyseiseen työtehtävään, jos muita työnhakijoita ei olisi.

Xn X Herttoniemen liikkeen päivätystä 3.4.2019 työtodistuksesta (K8) ilmenee muun muassa, että hänen tehtäviinsä on myyntipäällikkönä kuulunut toimia myyntiosaston esimiehenä, markkinointikampanjat, myynnin seuranta, tavoitteiden ja raporttien laadinta, varastonkierron seuranta, vaihtoautojen hinnoittelu, liiketoiminnan kehittäminen,  yhteistyö maahantuojan kanssa ja kumppaniverkoston yhteydenpito.

X on käynyt lisäkoulutuksen (K1), joka on osin liittynyt vaihtoautoihin. X on suorittanut Auton esimieskoulutuksen (K9) ja ns. Autocouchingin (K12). X on myös osallistunut viikkopalavereihin (K11), joissa on käsitelty muun muassa tavoitteita sekä tarjousten ja kauppojen määriä.

X, X, X, X, X, X ja X ovat kertoneet Xn työtehtävistä samansuuntaisesti. Xn  kertoman perusteella X on aloittanut uusien ja vaihtoautojen myyntipäällikkönä 12/2016. Tässä vaiheessa Xn Herttoniemen liikkeessä ei ole ollut erikseen vaihtoautopäällikköä. Vaihtoautopäällikön tehtävä on perustettu helmikuussa 2017, jolloin tehtävässä on aloittanut X X. Xn mukaan X on jatkanut uusien autojen päällikkönä, mutta Xlla on ollut myös tämän jälkeen oikeudet hyväksyä vaihtoautojen kauppoja Virtasen sijasta. Vaihtoautopäällikölle on kuulunut hinnoittelu, varaston kierto ja auton tarkastaminen esim. varusteiden osalta. Xn työtehtäviin on kuulunut vaihtoautomyyjien provisiolaskenta, vaihtoautojen ostaminen liikkeen ulkopuolelta ja jäännösarvojen laskenta yhdessä ryhmän kanssa. Auton myyntitavoite on ollut yli 1.000 kappaletta/vuosi. Xn mukaan Auton autojen osalta noin 7/10 kaupoista on ollut myös mukana vaihtoauto.

X Herttoniemen liikkeessä on ollut erikseen kaksi myyntipäällikköä vaihtoautojen osalta. Xn, Xn, Laurikaisen, Seppäsen, Virtasen, Xn ja Toikkasen kertomusten perusteella X on kuitenkin osallistunut Virtasen aloittamisen jälkeen usein vaihtoautojen arviointiin, seurannut vaihtoautojen varastokiertoa ja tehnyt jäännösarvoihin ja leasingautoihin liittyvää laskentaa sekä vaihtoautojen markkinointia.

Kaikkien viimeksi mainittujen kuultavien mukaan X olisi voinut toimia vaihtoautopäällikkönä. Xn työtehtävät ovat kertomusten perusteella sisältäneet tosiasiassa olennaisena pidettävän määrän vaihtoautoihin liittyviä päällikkötason työtehtäviä, minkä vuoksi kertomukset tukevat  sitä, että Xlla on ollut riittävänä pidettävä ammattitaito ja työkokemus Xsen Xn liikkeen vaihtoautojen myyntipäällikön tehtävään.

Helsingin sanomista ilmenevä työpaikkailmoitus ja Xiset kertomus ovat jättäneet avoimeksi, kuinka pitkää kokemusta ja vahvaa osaamista tehtävän osalta on edellytetty. Kysymyksessä olevaan vaihtoautojen myyntipäällikön tehtävään on valittu lopulta X-niminen henkilö. Työnhakulomakkeen (V4) mukaan X on ennen palkkaamistaan työskennellyt vaihtoautovastaavana, mutta Xisen kertomaan

mukaan työkokemusta on ollut vaihtoautojen myyntipäällikön tehtävästä (2,5 vuotta) ja vaihtoautovastaavan tehtävästä (1,5 vuotta). X on aloittanut X Herttoniemen liikkeessä automyyjänä yritysmyynnin puolella 3.8.2015 (K3). X on ylennetty vuoden 2016 lopussa myyntipäälliköksi. X on ensin vastannut vaihtoautoista joidenkin kuukausien ajan myyntipäällikkönä ja jatkanut X palkkaamisen jälkeen uusien autojen myyntipäällikkönä siten, että hänen tehtäviinsä on edelleen kuulunut tosiasiassa olennainen määrä vaihtoautoihin liittyviä työtehtäviä. Ennen X Herttoniemieä X on työskennellyt X Oy:ssä (2006-2015), X X Oy:ssä

(2005-2006) ja X Oy:ssä (2004-2005). Xn työtehtävät ovat päättyneet liiketoimintakaupan jälkeen tapahtuneeseen irtisanomiseen 9.8.2019.

Xin ja Xn työkokemusten osalta on havaittavissa, että Xlla on ollut yhtä pitkä työkokemus myyntipäällikön tehtävistä kuin työtehtävään valitulla Xilla sillä erotuksella, että Xin tehtävien kohteena on ollut yksinomaan vaihtoautot. X on työskennellyt aikaisemmin myös vaihtoautovastaavana, joskin kyseisen tehtävän tarkempi sisältö on jäänyt epäselväksi. Xn oman  käsityksen mukaan vaihtoautoavastaavan tehtävään kuuluu toimia myyntipäällikön oikeana kätenä eikä tehtävään liity hinnoitteluvastuuta. Virtasella ei ole puolestaan ollut tietoa tämän tehtävän tyypillisestä sisällöstä. X on toiminut myyntipäällikön tehtävänsä ohella Xn Herttoniemen liikkeessä myyjänä yritysmyynnissä, mihin liittyen X on osallistunut esim. autojen takaisinostamiseen yrityksiltä. Lisäksi Xlla on ollut pitkä kokemus automyyjän tehtävistä ja alalta sisältäen kokemusta vaihtoautojen osalta. Xn ja Xin työkokemusten todellisen sisällön ja pituuden välillä ei ole ollut kokonaisuutena  arvioiden ainakaan huomattavia eroja, mikä tukee sitä käsitystä, että Xlla on ollut riittävä ammattitaito ja työkokemus vaihtoautojen myyntipäällikön tehtävään.

Kysymys ei ole esitetyn selvityksen perusteella ollut työsopimuslain 6 luvun 6 §:n tarkoittamasta samasta työstä. Kun otetaan huomioon Xn, Xn, Laurikaisen, Seppäsen, Virtasen, Xn ja Toikkasen kertomukset sekä muutoinkin Xn työtehtävistä esitetty selvitys käräjäoikeus katsoo näytetyksi, että kysymys on ollut kokonaisuutena arvioiden samankaltaisesta työstä. Xlla on ollut sellainen ammattitaito, koulutus ja työkokemus, että hänen voidaan olettaa suoriutuneen työtehtävästä ja tulleen valituksi Xn Auto-liikkeen myyntipäällikön työhön, jos muita työnhakijoita ei olisi ollut.

Koska työsopimuslain 6 luvun 6 § merkitsee työntekijän etusijaa palata vähintään samankaltaiseen työhön ja yksin työnantajan velvollisuutta tarjota työtä entiselle työntekijälleen, sillä seikalla, että X on mahdollisesti ollut pätevämpi tehtävään tai että X X Oy:llä on ollut vuoden 2019 aikana kilpailutilanteen, liiketoiminnan tai yritysjärjestelyiden vuoksi haastava ajanjakso, ei ole ratkaisevaa

merkitystä takaisinottovelvollisuutta arvioitaessa. Työsopimuslain 6  luvun 6 §:n työnantajalle asettamia velvollisuuksia ei ole myöskään arvioitava toisin lain 1448/2016 yhteydessä säädettyjen muutosten perusteella, koska lakia ei ole muutettu takaisinottoajan keston lyhentämistä lukuun ottamatta (ks. HE 105/2016 vp s.15). Näin ollen X X Oy on laiminlyönyt takaisinottovelvollisuutensa sen jätettyä tarjoamatta myyntipäällikön työtehtävää työttömänä työnhakijana olleelle Xlle.

Vahingonkorvaus

Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle aiheuttamansa vahinko.

Vahingonkorvauksen määrä muodostuu lähtökohtaisesti täyden korvauksen periaatteen mukaisesti. Vahinkoa vaativan työntekijän on pääsääntöisesti näytettävä vahingon määrä toteen. Vahingon määrän osalta ei ole säädetty minimiä tai maksimia ja toisinaan tuomioistuin arvioi vahingon määrän. Korvattavaksi tulee yleensä sellainen aineellinen vahinko, joka työnantajan oikeudenvastaisesta teosta aiheutuu (syy-yhteys). Ellei vahinkoa näytetä toteen, ei korvausoikeutta ole. Täyden korvauksen periaatteesta voidaan poiketa työnantajan korvausvastuun osalta alaspäin, kun työntekijällä on vahinkoon nähden myötävaikuttavaa tuottamusta (Koskinen ym., Työoikeus, 2018, s. 974).

Xn liikkeen työvoiman tarpeen on katsottava selvinneen elokuun 2019 puolivälissä. X X Oy ei ole menetellyt tahallisesti, koska X on sinällään pyrkinyt selvittämään Xn taustoja.

X X Oy:n on kuitenkin katsottava aiheuttaneen laiminlyönnillään tuottamuksellista vahinkoa Xlle ottaen huomioon, että laiminlyönti on osaltaan liittynyt vaillinaiseen osaamisen selvittämiseen. X X Oy:n on tullut tietää ja ymmärtää, että sen menettelystä voi aiheutua vahinkoa. X X Oy on katsonut Xn tulleen työllistetyksi syyskuusta 2020 lukien. X on 1.9.2020 lukien aloittanut rekrykoulutus-ohjelman, jonka osalta ei ole sovittu palkanmaksusta (K17). Xn ei ole siten näytetty työllistyneen 1.9.2020 vaan Xn väittämin tavoin vasta 21.1.2021.

Xn ensisijainen korvausvaatimus on perustunut X Herttoniemeltä ja X X Oy:ltä saatuun keskipalkkaan. X ja X ovat sopineet osasta palkasta. Xn mukaan kysymys on ollut siitä, että erikseen sovituilla palkanosilla on hyvitetty huonoja katteita, eikä palkoissa ole ollut vaihtoautoja mukana. Xsen Xn liikkeen myyntipäällikön palkasta ei esitetty selvitystä, mutta Xn liikkeen myyntipäällikön palkka on perustunut erilaiseen rakenteeseen kuin X Herttoniemessä. Xlle aiheutunut vahinko on siten perustettava toissijaiseen vaatimukseen eli X X Oy:ltä saatujen palkkojen keskiarvoon.

Xn on väitetty myötävaikuttaneen vahinkoon jättämällä hakematta kaikkea saatavilla olevaa työtä tai esittämällä ylisuuria palkkavaatimuksia töitä hakiessaan. Lisäksi Xn on myötävaikutukseen liittyen väitetty olleen tietoinen haettavana olleesta myyntipäällikön työpaikasta ja kieltäytyneen automyyjän tehtävästä

yt-menettelyn aikana.

X on kertonut soittaneensa Xiselle saatuaan tietää haettavana olleesta työpaikasta, mutta tehtävän tultua jo täytetyksi. X on kertonut Xn puhelusta samansuuntaisesti. Lisäksi X on hakenut irtisanomisensa jälkeen kahdeksaa päällikkötason tehtävää. Xn palkkatoive on ollut aluksi korkeampi, mutta hän on myöhempien tehtävien osalta madaltanut palkkatoivettaan. X on lähettänyt kaksi työhakemusta alan ulkopuolisiin työpaikkoihin ja hakeutunut koulutuksiin. X on lopulta työllistynyt 21.1.2021 koulutuksen jälkeen autoalan ulkopuoliseen työtehtävään. Esitetyn selvityksen perusteella Xn menettelyn osalta ei ole tehtävissä sellaista päätelmää, että X olisi tiennyt työpaikasta tai laiminlyönyt myötävaikutusvelvollisuutensa. Näyttämättä on siis jäänyt, että X olisi tiennyt haettavana olleesta työpaikasta tai myötävaikuttanut vahinkoon X X Oy:n väittämällä tavalla. Perusteita vahingon määrän alentamiselle ei ole.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo näytetyksi, että Xlle on aiheutunut työsopimuslain 6 luvun 6 §:n takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella vahinkoa x euroa vuodelta 2019, xeuroa vuodelta ja x euroa vuodelta 2021.

Oikeudenkäyntikulut

X X Oy on hävinnyt asian, minkä vuoksi se on velvollinen korvaamaan kaikki Xn kohtuulliset ja tarpeelliset oikeudenkäyntikulut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n perusteella.

X on vaatinut oikeudenkäyntikuluina 29.837,50 euroa (sis. alv) perustuen 96,25 tuntiin ja 250 euron tuntihintaan. X X Oy on paljoksunut oikeudenkäyntikulujen määrää ja hyväksynyt enintään

16.168 euroa (sis. alv, 60h x 220 euroa). Vaatimusta on pidetty liiallisena tuntien määrän ja tuntihinnan osalta, minkä ohella päällekkäisen ja turhan todistelun on katsottu lisänneen oikeudenkäyntikulujen määrää.

Korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää arvioitaessa on otettava lähtökohdaksi, mitä asian hoitaminen on sen laatu ja laajuus huomioon ottaen edellyttänyt. Osapuolilla on ollut riitaa Xn tosiasiallisista työtehtävistä, minkä selvittäminen on vaatinut todistelua. Xn todistelua ei ole tähän nähden pidettävä liiallisena tai turhana, vaikka todistelussa on ollut myös päällekkäisyyttä. Laskuerittelystä on havaittavissa, että se on sisältänyt melko paljon erilaista valmistelua,

neuvottelua ja yhteydenpitoa päämiehen kanssa. Toisaalta X ei ole itse voinut vaikuttaa siihen, että käräjäoikeuden istuntoja on jouduttu peruuttamaan. Tämä on aiheuttanut lisää valmistautumista ja kuluja ottaen huomioon, että istuntopäivien ajankohtia on jouduttu selvittämään kuultavien henkilöiden osalta. Vaikka Xn toimenpiteiden tuntimäärä on selvästi ylittänyt vastapuolen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen tuntimäärän (62,2 tuntia), laskutuksen kohtuullisuutta arvioitaessa on myös otettava huomioon Xn asema kantajana. Kun tuntihintaa (250 euroa) on pidettävä yleiseen palkkiotasoon nähden hyväksyttävänä käräjäoikeus katsoo, että Xn vaatimusta oikeudenkäyntikuluista on pidettävä asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisena.

X X Oy on katsonut, että osapuolten tulisi pitää oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a §:n mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista.

Kysymys on ollut tavanomaisesta riita-asiasta, jonka ratkaisuun ei ole liittynyt vaikeita oikeudellisia tulkintakysymyksiä. Koska asian lopputulos on pääosin riippunut näytön arvioinnista, ei asiassa ole tullut esille sellaisia oikeudellisia epäselvyyksiä, että X X Oy:llä voitaisiin katsoa olleen perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Asiassa ei ole perusteita määrätä Xta vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan kokonaan tai osaksi. Näin ollen X X Oy:n on korvattava Xn kohtuullisiksi katsotut oikeudenkäyntikulut vaaditulla tavalla.

Tuomiolauselma          X Oy velvoitetaan korvaamaan X Xlle työsopimuslain 6 luvun 6 §:n takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä

-vuoden 2019 osalta x euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2019 lukien,

-vuoden 2020 osalta x euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2020 lukien ja

-vuoden 2021 osalta x euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2021 lukien.

X Xn vahingonkorvausvaatimukset hylätään enemmälti. X  Oy velvoitetaan korvaamaan

X Xlle oikeudenkäyntikuluista 29.837,50 euroa (sis. alv) euroa

korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

MUUTOKSENHAKU

Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta siten kuin oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa tarkemmin kerrotaan tai korkeimmalta oikeudelta 30 A luvussa kerrotulla ennakkopäätösvalituksella.

Käräjätuomari               X