Työriitojen sovittelu – miten työriidat sovitellaan?
Työriitojen sovittelujärjestelmä on järjestelmä, jota sovelletaan työelämään liittyvien eturiitojen käsittelyssä. Työriitojen sovittelujärjestelmän tarkoituksena on, että riidassa saavutetaan neuvotteluratkaisu. Neuvottelukumppaneina työriitasovitteluissa avustavat sovittelijat ja valtakunnansovittelija. Valtakunnansovittelija voi avustaa työmarkkinajärjestöjä myös työehtosopimusneuvotteluissa.
Laki työriitojen sovittelusta toimii perustana työriitojen sovittelujärjestelmään, sovittelussa noudatettaviin menettelytapoihin sekä sovittelijan valtuuksiin.
Ratkaistaanko asiani työtuomioistuimessa vai yleisessä tuomiostuimessa?
Työtuomioistuin on se taho, joka käsittelee työehtosopimusten rikkomisesta tai sisällöstä syntyneet oikeusriidat. Tahot voivat siis viedä työsopimuksen sisällöstä johtuvat ristiriidat tai rikkeet työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Kysymykset kuten työsopimuksen voimassaolo, sisältö, laajuus, sopimuskohtien tulkinta ja työsopimuksen pätevyys kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan. Työtuomioistuimen ratkaistavaksi lukeutuvat myös laittomasta työtaistelusta määrättävä hyvityssakon suuruus. Päätökset, jotka työtuomioistuin tekee, ovat lopullisia.
Mikäli työsuhdetta koskeva oikeudellinen riita ei liity työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovaan työehtosopimukseen, lukeutuu käsiteltävä riita yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Toisin sanoen, mikäli työehtosopimusta ei voida soveltaa riidan ratkaisemiseen, tulee asia käsitellä yleisessä tuomioistuimessa.
Yleiset tuomioistuimet käsittelevät työnantajan ja työntekijän väliset riidat samassa järjestyksessä, missä muutkin riita-asiat käsitellään. Toisin sanoen, myös työriita-asiat tulevat vireille, kun haastehakemus on toimitettu käräjäoikeuteen.
Haastehakemus on työriita-asian ensimmäinen vaihe. Haastehakemus aloittaa kirjallisen valmistelun, johon vastaajan on vastattava kirjallisesti. Mikäli tämä ei toteudu, käräjäoikeudella on oikeus ratkaista asia jatkamatta valmistelua. Kirjallisen valmistelun jälkeen asian käsittely jatkuu suullisella valmistelulla. Suullisen valmistelun tarkoituksena on selvittää työriita-asian osapuolten erimielisyydet. Mikäli sovintoratkaisuun ei päästä kirjallisen eikä suullisen valmisteluistunnon aikana, työriita-asia etenee pääkäsittelyyn. Pääkäsittelyssä työriita-asiaa käsitellään suullisesti ja kuullaan henkilötodistajia. Tuomio langetetaan pääkäsittelyä seuraavana, erikseen määrättynä ajankohtana.
Työriita-asian eri vaiheet – miten työriita-asia etenee vaihe vaiheelta?
Ensimmäinen vaihe: selvityspyyntö tai vaatimuskirjelmä
Kuten ylempänä todettiin, alkaa työriita-asia useimmiten selvityspyynnöstä tai vaatimuskirjelmästä. Mikäli työntekijä on ollut tyytymätön työsuhteensa päättymiseen, edustaa häntä usein joko ammattiliiton lakimies tai yksityisen lakiasiain- tai asianajotoimiston juristi. Lakimiehen tehtävänä on täten pyytää työnantajaa selvittämään ne seikat, joiden perusteella työnantaja on katsonut irtisanomisen tapahtuneen työsopimuslain mukaisin perustein.
Työntekijällä on oikeus vaatia työnantajaa esittämään työsuhteeseen liittyviä asiakirjoja. Näihin asiakirjoihin lukeutuvat esimerkiksi sopimukset, pöytäkirjat ja kuitit. Selvityspyyntö tai vaatimuskirjelmä saattaa sisältää myös korvausvaatimuksen, joiden summat vaihtelevat tapauskohtaisesti.
Olennaista tässä ensimmäisessä vaiheessa on se, miten työnantaja vastaa selvityspyyntöön tai vaatimuskirjelmään. Vastauksella on merkitystä työriita-asian jatkokäsittelyn kannalta. Onkin suositeltavaa, että vastaus on muotoiltu huolellisesti ja kattavasti.
Vaatimuskirjelmän tai selvityspyynnön jälkeen on mahdollista, että työriita-asian osapuolten edustajat neuvottelevat ja asia ratkeaa molempia osapuolia tyydyttävällä sopimuksella. Sopiminen työriita-asian varhaisessa vaiheessa säästää sekä osapuolten aikaa että johtaa todennäköisesti myös vähäisimpiin korvaussummiin.
Toinen vaihe: kanne
Työntekijällä on oikeus nostaa kanne työriita-asiasta ja näin usein toimitaan, mikäli sopimusneuvottelut epäonnistuvat tai mikäli työnantajan vastaus ei johda työntekijän toivomaan lopputulokseen. Työntekijä nostaa kanteen tuomioistuimessa ja kun tuomioistuin on vastaanottanut haastehakemuksen ja toimittanut sen tiedoksi haastetulle työnanatajalle, on työnantajalla noin kolmekymmentä päivää aikaa toimittaa kirjallinen vastaus haasteeseen. Mikäli vastausta ei toimiteta asetetun aikarajan sisällä, on tuomioistuimella oikeus päättää tuomio yksipuolisesti työntekijän eduksi. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän kaikki vaatimukset hyväksytään sellaisenaan. Työriita-asian sopiminen on kuitenkin mahdollista milloin tahansa ennen oikeuden päätöstä.
Kolmas vaihe: pääkäsittely
Kuten todettu, pääkäsittelyvaiheessa työriita-asia käydään suullisesti läpi tuomioistuimessa. Pääkäsittelyssä kuullaan henkilötodistajat ja tutustutaan kirjallisiin todisteisiin. Käsittelyn kestoa ei ole määrätty lailla vaan kesto vaihtelee tapauskohtaisesti. Kestoon vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa tapauksen luonne, paikkakunta ja erinäiset muut tekijät.
Mitkä ovat sovittelijan tehtävät ja valtuudet?
Työriitalain (laki työriitojen sovittelusta) ensimmäisen luvun ensimmäinen pykälä käsittelee valtakunnansovittelijaa, sovittelijaa ja sovittelulautakuntaa. Ensimmäisen pykälän mukaan työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja työriitojen sovittelua varten on olemassa valtakunnansovittelijan virka. Lisäksi voidaan määrätä tarpeellinen määrä sivutoimisia sovittelijoita. Valtakunnansovittelijan nimittämisestä ja hänen sijaisensa määräämisestä, valtakunnansovittelijan kelpoisuusvaatimuksista sekä sovittelijoiden määräämisestä, sovittelijaksi määräämisen edellytyksistä ja sovittelijoiden toimikaudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Määrättyä sovittelutehtävää varten voidaan asettaa sovittelulautakunta. Myös sovittelulautakunnan asettamisesta ja sen avustamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Valtakunnansovittelijalla on toimisto työ- ja elinkeinoministeriössä. Toimiston päällikkönä toimii valtakunnansovittelija. Valtakunnansovittelijan toimiston henkilöstön nimittämisestä ja tehtävään ottamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Työriitalain ensimmäisen luvun kolmannen pykälän mukaan valtakunnan sovittelijan on:
1. Pyrittävä yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa edistämään työnantajien sekä työntekijöiden ja virkamiesten sekä niiden järjestöjen välisiä suhteita;
2. Osapuolten pyynnöstä toimittava puheenjohtajana työehto- ja virkaehtosopimusten aikaansaamista koskevissa neuvotteluissa tai määrättävä sovittelija toimimaan puheenjohtajana;
3. Huolehdittava työriitojen sovittelusta koko maassa ja tarvittaessa määrättävä sovittelija suorittamaan määrättyä sovittelutehtävää joko itsenäisesti tai valtakunnansovittelijan avustajana;
4. Suoritettava muut valtioneuvoston antamat tehtävät
Sovittelijan on siis hoidettava ne tehtävät, jotka valtakunnansovittelija hänelle määrää.
Kun työriitalain mukainen ennakkoilmoitus on saapunut valtakunnansovittelijan tai hänen määräämänsä sovittelijan haltuun, on sovittelijan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin työriidan sovittamiseksi. Sovittelijalla on kuitenkin oikeus puuttua työriitaan myös muissa tilanteissa, jotka vaarantavat työrauhaa.
Sovittelijan apua voidaan työriidan osapuolten toimesta pyytää myös tilanteessa, jossa tarvitaan osapuolten ulkopuolista apua. Sovittelussa ei voida käsitellä oikeusriitoja, jotka kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan. Työriidan osapuolilla on velvollisuus osallistua sovitteluun sekä antaa sovittelijalle ne tiedot, jotka tämä tarvitsee työriidan sovittelua varten. Sovinnon hyväksyminen jää kuitenkin työriidan osapuolten päätettäväksi, eikä sovittelijalla ole valtuuksia pakottaa osapuolia sovintoon.
Sovittelija toimii sovittelun puheenjohtajana ja määrää prosessinjohdosta. Sovittelijan on ensisijaisesti pyrittävä saavuttamaan sovinto työriidan osapuolten omien ehdotusten pohjalta. Mikäli työriidan osapuolet eivät onnistu ehdottamaan sovintoon johtavia ehdotuksia, on sovittelijalla oikeus tehdä sovintoehdotus. Sovittelijan tekemä sovitteluehdotus on hyväksyttävä riita-asian osapuolten toimesta. Sovittelu voidaan kuitenkin myös keskeyttää sovittelijan toimesta. Koska sovittelun kulusta ja toteuttamisesta ei ole olemassa yleisiä sääntöjä, perustuu sovittelun onnistuminen sovittelun luottamuksellisuuteen sekä sovittelun puolueettomuuteen.
Mikäli tarvitset apua työriitojen sovittelussa, ota yhteyttä asiantunteviin lakimiehiimme!
Laki työriitojen sovittelusta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620420